Pääkirjoituksesta poimittua

 
Asianajajaliitossa on vireillä kaksi merkittävää projektia; hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden uudistus ja asianajotoiminnan sääntelyyn liittyvien asioiden valmistelu.

Tavoitteena on vahvistaa uudet tapaohjeet valtuuskunnan kesäkokouksessa 2008.

Erityisen tärkeää on se, että tapaohjeiden uudistus luo meille hyvän mahdollisuuden keskustella yhteisistä perusarvoistamme, toteaa liiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi pääkirjoituksessa. Työskentelemme hyvin erilaisissa toimistoissa, paljon toisistaan poikkeavien toimeksiantojen parissa. Keskustelemalla arvoistamme havaitsemme asianajajakuntaa yhdistävät ja meidät muista palveluntarjoajista erottavat piirteet.

Keskustelu asianajotoiminnan sääntelystä virisi paljolti tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnön perusteella. Liiton oma työryhmä arvioi asianajotoiminnan sääntelyn vaihtoehtoja ja sai työnsä valmiiksi viime vuoden loppupuolella. Oikeusministeriö on ilmoittanut perustavansa työryhmän oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien kelpoisuusvaatimusten uudistamiseksi. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää taata kaikkien oikeudellisten palvelujen laatu ja ammattieettisyys.

Työryhmän ehdotukset saattavat muuttaa omaa järjestelmäämme. Valvontajärjestelmämme on uudistettu pari vuotta sitten ja resursseja lisätty. Järjestelmä on nykyisin toimiva ja tuottaa hyvin perusteltuja ja kirjoitettuja ratkaisuja.

Toimittanut: Tiina Komi ja Raija Lahtinen

 

Jonkasta oikeuskansleri

 

Kuva: Nina Kaverinen

Apulaisoikeuskanslerina toiminut Jaakko Jonkka aloitti oikeuskanslerina heinäkuussa Paavo Nikulan jäätyä eläkkeelle. Oikeuskansleri on asianajajien ylin valvoja. Edellisessä virassaan Jonkka työskenteli asianajajien valvonta-asioiden parissa vain oikeuskanslerin sijaisena.

– Käsitykseni mukaan asianajajien valvonta toimii varsin hyvin. Minulla on suuri luottamus asianajajien oman valvonnan tehokkuuteen, asiantuntemukseen ja riittävään objektiivisuuteen.

Jonkan tavoitteena on saada oikeuskanslerinviraston selvitettäväksi entistä laajempia kokonaisuuksia ja rakenteellisia ongelmia.

Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen siirtyi apulaisoikeuskansleriksi syyskuussa. 

Toimittanut: Tiina Komi ja Raija Lahtinen

 

Videokuuleminen lisääntyy oikeudenkäynneissä

 
Videointia on jo käytetty oikeudessa todistajien, joskus myös asianosaisten kuulemiseen. Vuosi sitten voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa vangittavaksi vaaditun henkilön kuulemisen videoteitse. Tätä mahdollisuutta aletaan soveltaa käytäntöön tänä syksynä Helsingissä.  

Vasta käytäntö osoittaa, miten vastaajan videokuuleminen toimii ja mikä on asianajajan ja hänen päämiehensä kannalta paras menetelmä: Toimisiko asianajaja oikeusalista käsin vastaajan ollessa vankilassa? Vai olisiko hän päämiehensä luona? Tarvitaanko kaksi avustajaa?

Asianajajaliitto jätti aikanaan lausunnon, jossa epäili ihmissoikeussopimusten täyttymistä videokuulemisessa. Myös Helsingin asianajajayhdistys antoi viime vuoden kesäkuussa Helsingin käräjäoikeudelle lausunnon, jossa se suhtautui kielteisesti videokuulemiseen. Vastustamiseen oli monia syitä, kuten oikeudellinen epävarmuus, käytännön tekijät ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5. artiklan vaatimus, joka takaa vangittavaksi vaaditulle oikeuden päästä tuomarin luo. Asianajajia huolestutti, täyttyykö tämä vaatimus tilanteessa, jossa kontakti tapahtuu videokuvan välityksellä.  

Videokuulemista perustellaan sen taloudellisuudella ja turvallisuudella. Se säästää myös aikaa, kun pitkistä matkoista, esimerkiksi ulkomailta, ei tarvitse matkustaa oikeuteen.

Toimittanut: Tiina Komi ja Raija Lahtinen