Pääkirjoitus: Koulutuksesta lisäarvoa asiakkaille

 
Koulutuksen järjestäminen on yksi Asianajajaliiton ja sen osastojen toiminnan painopistealueista. Jatkuvan, oikeille alueille kohdistetun koulutuksen merkitys asianajajan työn onnistumisen kannalta on itsestäänselvyys. Liiton on tuettava jäseniään vuotuisen 18 tunnin kouluttautumisvelvoitteen täyttämisessä, kirjoittaa liiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Risto Sipilä pääkirjoituksessa.

Merkittävä osa jäsenistöstä kouluttautuu huomattavasti asetettua minimivaatimusta enemmän. Kouluttautumisvelvollisuuden täyttymistä on seurattu toimistotarkastusten yhteydessä ja joissakin tapauksissa asianajajalle on jouduttu antamaan kehotus täyttää kouluttautumisvelvoitteensa asetetussa määräajassa.

Liiton ja osastojen koulutus on yleisesti ottaen parasta koulutusta juuri asianajajille: näkökulma pyritään pitämään käytännönläheisenä. Ajantasaisen tiedon saamisen lisäksi ei sovi unohtaa koulutuksen perinteisesti suurta sosiaalista merkitystä asianajajakunnalle.

Koulutusvaliokunta jatkaa prosessikoulutuksen sisällön kehittämistä. Parhaillaan valmistellaan riita-asiain suullista valmisteluistuntoa käsittelevää kurssia, johon tulee myös käytännön osuuksia. Koulutus on tarkoitus käynnistää ensi syksynä.

Panostamme myös muihin oikeudenaloihin kuin prosessiin liittyvän koulutuksen järjestämiseen. Koulutustarjonta on monipuolista. Vaikka yhteistyötä kehitetään muun muassa yliopistojen kanssa, asianajajia kuullaan toivottavasti puhujina jatkossakin mahdollisimman usein sekä yliopistosopimuksen puitteissa toteutettavilla että muilla liiton ja osastojen kursseilla.

Risto Sipilä
asianajaja, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen
 
 

Nokian vesikriisiä selvitellään Klingendahlilla

 
Asianajotoimisto Klingendahl Tampereella sai harvinaisen toimeksiannon, kun Nokian kaupunki valitsi sen avustamaan kaupunkia vesikriisin jälkimainingeissa. Vesijohtoveteen pääsi viime vuoden lopulla  400 000 litraa jätevettä. Tuhannet ihmiset sairastuivat ja myös yritykset kärsivät tilanteesta.

Asianajotoimisto laati aluksi esiselvityksen, jossa tilanne kartoitettiin ja analysoitiin. Sitten se valmisteli yleiset korvausperusteet ja -linjaukset yhdessä kaupungin edustajien kanssa. Lopullisista linjauksista päätti kaupunginhallitus.

Projektista asianajotoimistossa vastaava asianajaja Risto Malinen korostaa, että tavoitteena oli kaikille samojen ja oikeudenmukaisten periaatteiden luominen. Kaupungin korvauslinja on tiukka, ylimääräistä ei makseta kenellekään, mutta kuntalaisia halutaan kuitenkin kohdella tasapuolisesti.

Kaupunki perusti korvaushakemusten käsittelyä varten kahden hengen korvausyksikön, joka sijoitettiin Asianajotoimisto Klingendahlin yhteyteen. Odotettavissa on tuhansia korvaushakemuksia.

Sekä yksityisten että yritysten korvaushakemukset käsitellään yksilöllisesti. Toimeksianto on asianajotoimistolle suuri haaste, sillä tiedossa ei ole vielä, kuinka paljon työtä on edessä. Monet yritykset seuraavat vielä kriisin seurauksia, eivätkä tilinpäätöksetkään ole kaikkien osalta valmistuneet.

Raija Lahtinen
 

Tapaohjeuudistus

 
Tapaohjetyöryhmän jäsenet ovat avanneet keskustelua tapaohjeista Advokaatissa alkaen numerosta 6/07. Sarja päättyy tässä lehdessä olevaan tapaohjetyöryhmän jäsenen Petri Taivalkosken artikkeliin asianajajien velvoitteista muita kuin päämiestään kohtaan.

Asianajajan rooli eroaa tuomarin, välimiehen tai sovittelijan roolista: asianajajan ei tule olla puolueeton vaan edistää parhaan kykynsä mukaan päämiehensä oikeutta ja etua. Siitä, mikä tässä suhteessa kulloinkin on tehokkain toimintamalli, vallitsee varsin erilaisia käsityksiä.

Nykyiset tapaohjeet ovat vuodelta 1972. Yhteiskunta on nyt kovin erilainen, niin myös asianajajan työnkuva ja asianajotoiminnan luonne monilta osin. Miten hyvin tapaohjeiden yleiset ohjeet ovat kestäneet ajan hammasta? Jäsenet keskustelevat tapaohjeista liiton www-sivuilla.

Tiina Komi

Tuomarinura kiinnostaa syyttäjiä

 
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Asianajajaliitto selvittivät syksyllä 2006 asianajajien halukuutta hakeutua tuomarinuralle. Viime syksynä tehtiin vastaava selvitys syyttäjien osalta. Syyttäjät ovat kiinnostuneita tuomarin urasta, mutta pitävät nimityskäytäntöä ongelmallisena. Asianajajien osalta tulokset olivat samansuuntaiset.

Lähes kaksi kolmasosaa syyttäjistä suhtautui tuomarinuraan selkeän positiivisesti ja ilmoitti joko hakeutuvansa tai voivansa kuvitella hakeutuvansa tuomarinuralle. Tuomarinura kiinnosti selvästi enemmän syyttäjiä kuin asianajajia, joista vain kolmannes oli kiinnostunut tuomarinurasta. Toisin kuin asianajajat syyttäjät eivät pitäneet tuomareiden palkkausta esteenä uranvaihdolle.

Tiina Komi