Pääkirjoitus: Muutoksen tuulia

Muutos taloudessa alkaa näkyä jo asianajoalallakin, kirjoittaa asianajaja, konkurssiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Harju Advokaatin pääkirjoituksessa.

Into yritysjärjestelyihin on laimentunut. Toisaalta työsuhderiidat ovat nostamassa päätään lomautusten ja irtisanomisten vuoksi. Ositukset ja perinnönjaot, joiden toteuttamiseksi pitäisi saada myytyä pesän omaisuutta, ovat vaikeutuneet, kun kauppa ei käy entiseen malliin.

”Työkalujen” suhteen asianajajat voivat Harjun mukaan odottaa luottavaisina taantumaa tai vaikkapa lamaakin. Maksukyvyttömyyslainsäädäntö on uusittu. Yritysten ja yksityisten auttamiseksi on nyt olemassa muitakin keinoja kuin konkurssi tai ulosotto. Säädösten ja menettelytapojen soveltuvuutta on käytännössä testattu.

Taloudellisen taantuman aikana riitelyherkkyys lisääntyy ja riidat syvenevät. Sovintojakaan ei synny, kun riitojen välttämiseksi ja sovintojen aikaan saamiseksi ei ole käytettävissä riittävästi rahaa. Luultavaa siis on, että toimeksiantoja tulee nykyistä enemmän. Samalla kuitenkin työ muuttuu henkisesti aikaisempaa raskaammaksi.

Kari Harju
asianajaja, konkurssiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja

Talous taantuu

Talouden epävarmuus herättää kysymyksiä myös asianajoalalla.


– Kun talouden aktiviteetti vähenee, riidat ja muut järjestelyt vähenevät samassa suhteessa. Yritysten liiketoiminnan hiljeneminen leviää myös yksityisiin ihmisiin. Jos rahat eivät toisilla riitä edes ruokaan, niin miten sitten oikeuspalveluihin? Asioita on syytä seurata, mutta kriisimieli ei sentään vallitse, toteaa Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen.

Laman vaikutukset asianajoalaan riippuvat paljolti siitä, mihin toiminta on painottunut.
Asianajajaliiton ammatillinen valiokunta on pohtinut, miten asianajajat voisivat laajentaa toimintaansa ja tehtäväkenttäänsä. Selvitys valmistuu ensi vuoden alussa.

– Näyttää siltä, ettei asianajajan tehtäväkenttää kokonaisuutena ole juuri laajennettavissa nykymuotoisen asianajotoiminnan ulkopuolelle, joten kannattaa tehostaa markkinointia, toteaa ammatillisen valiokunnan jäsen, asianajaja Sakari Halonen. Hän on vakuuttunut, että asianajopalveluille on nykyistä enemmän kysyntää.

Konkurssien määrä on kasvanut tänä vuonna 14 prosentilla, ja konkurssiasiamies Eeva Arko-Kosken mukaan ne lisääntyvät todennäköisesti edelleen ensi vuonna. Hän arvelee myös yrityssaneerausten määrän nousevan.

Tilanne on parempi kuin 1990-luvun laman aikana. Konkurssiasiamies ei ole huolissaan tämän hetkisestä tilanteesta, sillä lainsäädäntöpohja on hyvä. Konkurssilaki uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2004 ja vuonna 1993 laadittua yrityssaneerauslakia parannettiin viime vuonna. Laki yksityishenkilöiden velkajärjestelystä saatiin 1993. Lisäksi EU:n insolvenssiasetus tuli voimaan 2000.

Raija Lahtinen

Riita-asian valmistelu

Asianajajaliitto järjesti tänä vuonna käytännön harjoituksia sisältävät kurssit sekä riita-asian kirjallisesta että suullisesta valmistelusta. Kurssit järjestetään uudelleen ensi vuonna.


Riita-asia saa usein lopullisen muotonsa vasta suullisessa valmistelussa. Huolellinen valmistautuminen siihen on puoli voittoa, ja hyvät viestintätaidot edistävät istunnon onnistumista. Kurssilla asianajajat saivat henkilökohtaista palautetta siitä, miten he istunnosta suoriutuivat.

– Asianajaja kykenee vastaamaan taitavasti vastapuolen esittämiin mahdollisiin uusiin vaatimuksiin tai perusteisiin, kun juttuun liittyvät faktat ja juridiikka ovat kirkkaina mielessä. Kannattaa valmistautua käsittelemään juttua useammalla kuin yhdellä tavalla, neuvoo kurssin vetäjä Jarkko Männistö.

Tiina Komi

Tuomariksi hoviin

On harvinaista, että asianajajataustaiset henkilöt toimivat hovioikeuden tuomareina. Helsingin hovioikeudenneuvoksina toimii kaksi entistä asianajajaa.


Tapio Vanamo nimitettiin hovioikeuden neuvokseksi vuonna 2004 ja Teemu Paasikoski tänä vuonna. Molempien mielestä asianajajana työ antoi hyviä eväitä tuomarin virkaan.

Tiina Komi

Advokaattiin luotetaan

Advokaatin lukijat pitävät Advokaattia luotettavana, asiantuntevana ja ajankohtaisena lehtenä. Sen ulkonäköön ja sisältöön ollaan tyytyväisiä, samoin viihtymiseen lehden parissa. Lehdestä opitaan uusia asioita ja saadaan tietoa sellaisista aiheista, joista ei muualla kerrota. Vakiopalstat ovat hyvin luettuja, ja niistä suosituimmat ovat pääkirjoitus, nimitykset ja koulutusilmoitukset.


Advokaatista luetaan keskimäärin 54 prosenttia. Yhtä numeroa luetaan keskimäärin 2,2 kertaa. Yhden Advokaatin lukemiseen käytetään aikaa keskimäärin 30 minuuttia. Vastaajista 34 % käyttää Advokaatin lukemiseen 20–30 minuuttia ja 28 % 31–60 minuuttia.

Valtaosa eli 70 % haluaa lukea Advokaatin paperiversiona. Lehden keskellä oleva Momentti-liite on hyvin luettu, vain 5 % ei lue sitä. Rian Oy:n tekemään lukijatutkimukseen osallistui 208 lukijaa.

Tiina Komi