Pääkirjoitus: Parempaa laatua julkiseen oikeusapuun

Oikeusministeriö asetti keväällä 2008 julkisen oikeusavun laadun arvioinnin kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä oli määritellä julkisen oikeusavun laatutekijät ja kehittää menetelmiä laadun arvioimiseksi sekä ehdottaa järjestelmää, jolla julkisen oikeusavun laatua voidaan mitata ja seurata laadun kehitystä.
Työryhmä päätyi arvioimaan laatua hyvän asianajajatavan pohjalta, koska siihen on kirjattu asianajopalvelun laatukriteerit. Tämä on luonnollinen valinta, sillä Asianajajaliitto ja sen jäsenet ovat pitäneet toimeksiantojen hoitamisessa laatua vahvana kilpailutekijänä ja katsoneet, että jo liiton jäsenyys antaa asiakkaalle takeen siitä, että hänen asiaansa hoidetaan ammattitaitoisesti ja huolellisesti. •Laatukriteerien täyttämisen arviointi edellyttää asianajopalvelun jälkikäteistä arviointia. Arviointimenetelmiksi työryhmä esittää avustajan itsearviointia, kyselyjä asiakkaalle, tuomioistuimelle, syyttäjälle ja vastapuolen avustajalle sekä niin sanottua vertaisarviointia. Vertaisarvioinnissa kokenut kollega saa tarkastettavakseen juttua koskevan asiakirja-aineiston, jonka perusteella hän arvioi annetun asianajopalvelun laatua erityisesti ammatillisen osaamisen osalta.
Laadun arviointijärjestelmän testaamiseksi suoritetaan ensin pilotointi. Tähän asianajajien on välttämättä osallistuttava, vaikka liitto vastustaakin vertaisarviointia. Julkisin varoin kustannetun asianajopalvelun laadun varmistaminen on ennen kaikkea asiakkaiden mutta myös asianajajien ja palvelun maksajan etu.

Martti Kainulainen
asianajaja, työryhmän jäsen

Valtuuskunta keskusteli alan valvonnasta

Asianajajaliiton valtuuskunta kokoontui kesäkuussa. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa valvonnan yhdenmukaistamisen mukanaan tuomista haasteista. Oikeudellisten palveluiden valvonta tiukkenee lähivuosina, jos asiaa pohtineen oikeusministeriön työryhmän alustavat kaavailut toteutuvat.

Oikeussalipalveluita voisivat jatkossa tarjota vain asianajajat ja toimintaansa erillisen luvan saaneet muut lakimiehet. Asianajajia ja muita lakimiehiä valvottaisiin samalla tavalla. Jos kaikkien oikeudellisten palveluiden tarjoajien valvonta yhdenmukaistuu, asianajajien valteiksi nousevat liiton jäsenyysedellytykset, täydennyskoulutusvelvollisuus ja ammatti-identiteetti.

Janne Laukkanen
 

Sovittelu sopii rakennusriitoihin

Rakennusriidat päätyvät usein turhaan kalliiseen ja pitkäpiimäiseen oikeuskäsittelyyn. Riitoja syntyy sitä enemmän, mitä vähemmän projektin suunnitteluun satsataan. Toisaalta nykyistä yksityiskohtaisemmat urakkasopimukset tuskin estäisivät rakennusriitojen synnyn. Niin sanotut täydelliset sopimukset ja niiden tulkinta voivat luoda jopa lisää riitoja. Yksinkertaiset sopimukset ja tehokkaat riidanratkaisumenetelmät ovat aiheesta väitelleen Jyrki Keinäsen mielestä toimivia riitojen ehkäisykeinoja.

Käypä vaihtoehto rakennusriitojen ratkaisemiseen on oikeuskäsittelyä nopeampi, halvempi ja tehokkaampi sovittelu. Keinäsen mielestään rakennusriidan sovittelussa kannattaa hyödyntää sekä rakennusteknistä että juridista osaamista. Asianajajaa tarvitaan muun muassa punnitsemaan, ovatko haetut suositukset tai ratkaisut juridisesti kestäviä.

Tiina Ruulio

Varaudu katastrofiin

Asianajotoimistoa kohtaava katastrofi – esimerkiksi asianajajan kuolema – on aina koko toimiston ongelma. Siihen pitää varautua etukäteen: Luo varajärjestelmä siltä varalta, ettet jonain aamuna ilmesty toimistoosi, sinua ei saa kiinni tai et pysty kommunikoimaan.

Sovi etukäteen jonkun kollegan kanssa toimiston hoitamisesta tilapäisen tai lopullisen esteen varalta ja pidä ajan tasalla olevaa luetteloa töistäsi eli työlistaa. Varmista, että myös avustajalla ja asianajosihteerillä on sellainen. Paikallesi yllättävässä tilanteessa joutuvalle se on kuin kartta suunnistuskilpailussa. Yhden asianajajan toimistossa on sovittava jonkun kollegan kanssa joko valtakirjalla tai edunvalvontavaltuutuksella toimiston hoitamisesta tilapäisen tai lopullisen esteen varalta.

Marjo Kiukkonen, asianajaja