Pääkirjoitus: Uusi tutkinto on kilpailuvaltti

Kuutisen vuotta käytössä ollutta, kaksipäiväistä asianajajatutkintoa aiotaan uudistaa. Käytännön kurssia halutaan laajentaa lisäämällä opetuspäiviä. Lisäksi tutkinnon kirjallinen materiaali on monilta osiltaan vanhentunut. Se ei vastaa enää tarkoitustaan eikä uudistuneita tapaohjeita, toteaa koulutusvaliokunnan jäsen Kaija Ruosteenoja.

Moniin maihin verrattuna voimassa oleva tutkinto on kestoltaan suhteellisen vaatimaton. Esimerkiksi Ruotsin asianajajatutkinnon edellytyksenä on viiden vuoden työkokemus sekä 7,5 päivää pakollista kurssitusta. Tanskassa edellytetään kolmen vuoden työkokemusta ja 20 päivää kurssitusta.

Tutkintouudistusta työstävän ryhmän haasteena on ollut koostaa kansainvälisenkin vertailun kestävä mielekäs tutkinto, joka houkuttelee niin pienen kuin ison toimiston eri aloilla työskenteleviä juristeja. Tavoitteena on uuden tutkinnon käyttöön ottaminen jo ensi vuonna.

Osallistuakseen käytännön kurssille on ensin suoritettava kirjallinen tutkinto. Tämän jälkeen neljänä käytännön kurssipäivinä syvennytään tarkemmin eräisiin osa-alueisiin, kuten tapaohjeisiin ja toimiston käytännön järjestelyihin. Uutena osana tutkintoon kuuluisi prosessipainotteinen osuus. Tarkoituksena on syventää jo hankittuja tietoja ja taitoja ja antaa valmiuksia käytännön seikkoihin, jotka voivat kuulua jokaisen asianajajan työhön.

Kaija Ruosteenoja
asianajaja, koulutusvaliokunnan jäsen

Syyttäjälaitokselle uusi johtaja

Uusi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen aloitti tehtävässään huhtikuussa. Hänen tavoitteensa ovat selvät. Hän haluaa nostaa syyttäjälaitoksen yli normitason parantamalla henkilöjohtamista ja kehittämällä työprosesseja.

– On parempi suuntautua pidemmälle tulevaan ja asettaa tavoitteet kunnianhimoisemmin kuin pitäytyä vain siinä, mitä lain pykälät suoraan tai modifioituinakaan edellyttävät. Pelkältä normipohjalta toimiminen ei kanna riittävästi, silloin maailma nähdään valmiina ja turhan staattisena.  Pykäliin on puhallettava henki, ja näitä mietimme yhdessä.

Kohentamalla esimiestyötä läpi syyttäjäkentän ilmapiiri kohentuu ja työprosesseja päästään kehittämään innovatiivisesti. Siten edistetään tuottavuutta ja parannetaan työnantajakuvaa, jolloin saadaan myös parhaat juristit syyttäjiksi.

Nissisen mielessä siintää ajatus valtakunnallisesti ohjatusta toiminnasta vaativimpien juttujen kohdalla, hieman avainsyyttäjä-mallin tyyliin. Uudessa mallissa tietyt kriteerit täyttävän juttuvarannon ottaisi valtakunnalliseen ohjaukseen joko aiheeseen erikoistunut syyttäjä kentältä tai valtakunnansyyttäjänvirastosta. Kyseeseen saattaisi tulla myös itseohjautuvan tiimin perustaminen.

Raija Lahtinen

Nopeutta vaativien rikosasioiden käsittelyyn

Oikeudenhoidon ammattilaiset loivat yhteistyössä pelisäännöt, joilla laajat rikosjutut hoituvat nykyistä sujuvammin ja nopeammin. Suositukset helpottavat asianajajienkin työtä mutta asettavat myös vaatimuksia.

Valtakunnansyyttäjänviraston kokoama työryhmä laati selkeät suositukset rikosketjun kaikkiin vaiheisiin niin esitutkinnassa, syyteharkinnassa, käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessakin. Niiden avulla on tarkoitus torjua liian pitkiksi venyvät oikeudenkäynnit. Työryhmä koostui syyttäjistä, tuomareista, asianajajista ja poliiseista.

Markku Fredman

Puheenjohtaja vaihtuu

Asianajajaliiton puheenjohtaja vaihtuu kesäkuussa. Ehdolle on asettunut liiton nykyinen varapuheenjohtaja Mika Ilveskero. Varapuheenjohtajaksi on ehdolla hallituksen jäsen Risto Sipilä. Valtuuskunta valitsee puheenjohtajan 11. kesäkuuta.

Nykyisellä puheenjohtajalla Riitta Leppiniemellä on takanaan kolme kiireistä, mutta mielenkiintoista vuotta, joiden aikana liiton puheenjohtaja ja sitä kautta asianajajien maailma on tullut tutuksi monille suomalaisille median välityksellä.

Asianajajaliiton puheenjohtajaa kutsutaan mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin. Niissä käyminen on tärkeä osa puheenjohtajan työtä.

– Virallisen ohjelman ohella nämä tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden keskustella ja viedä asioita eteenpäin. Eri yhdistysten ja liittojen puheenjohtajat antavat omille järjestöilleen kasvot.

Puheenjohtajan medianäkyvyyteen on vaikuttanut hänen kaudellaan olleet oikeuselämän muutokset, joissa on haluttu kuulla asianajajien näkemystä. Tapetilla on ollut esimerkiksi alueellinen käräjäoikeusuudistus, hovioikeuksien vähentämiseen liittyvä muutoshanke sekä oikeudenkäyntien nopeuttamiseen liittyvä selvitys plea bargain -järjestelmän soveltumisesta Suomeen. Kiinnostusta on herättänyt myös oikeusministeriön työryhmän ehdotus oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien kelpoisuusvaatimusten kehittämisestä.

– Asianajajaliiton oikeuspoliittinen vaikuttaminen on lisääntynyt koko ajan, ja asianajajien imago on parantunut – jos se nyt on edes ollut niin huono kuin itse kuvittelimme.

Tiina Komi