Apulaisoikeusasiamies: Tietopyynnön käsittely ja valtakirjan vaatiminen asianajajalta

Kantelijan mukaan Espoon sosiaalitoimen sosiaalityöntekijä oli kieltäytynyt antamasta asianajajalle kantelijan lasta koskevia tietoja puhelimitse esitetyn tietopyynnön perusteella

Asianajajan mukaan asiakirjaa ei lähetetty hänelle, koska Espoon sosiaali- ja terveystoimessa oli arvioitu, että henkilötietolain 28 §:n säännös estää tietojen lähettämisen rekisteröidyn avustajalle

Asiassa saadun selvityksen mukaan kantelija oli 26.2.2010 ilmoittanut suullisesti sosiaalityöntekijälle, että asianajaja toimii hänen asianajajanaan ja hänellä on valtuutus hoitaa kantelijan asioita. Ilmoitus on tehty apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan nimenomaan lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Koska kantelijan suulliseen ilmoitukseen valtuutuksesta oli viitattu sosiaalitoimen antamissa selvityksissä, oli valtuutus mitä ilmeisimmin myös kirjattu lasta koskeviin asiakirjoihin.

Apulaisoikeusasiamiehen saamasta selvityksestä ei yksiselitteisesti ilmennyt sitä, käsittelikö Espoon sosiaali- ja terveystoimi asianajajan kantelijan puolesta tekemää tietopyyntöä henkilötietolain tarkoittamana vaatimuksena tarkastaa itseään koskevat tiedot vai julkisuuslain mukaisena asianosaisen tekemänä tietopyyntönä. Sosiaalityöntekijän selvityksestä on kuitenkin pääteltävissä, että asianajajan tekemä tietopyyntö olisi käsitelty julkisuuslain mukaisena vaatimuksena saada tieto viranomaisen asiakirjasta.

Hallintolain mukaan asianajajalta tai julkiselta oikeusavustajalta ei lähtökohtaisesti edellytetä erillisen valtakirjan esittämistä. Hallituksen esityksen hallintolaiksi (HE 72/2001 vp.) mukaan "Asiamieheltä edellytettäisiin säännönmukaisesti osoitusta oikeudestaan toimia päämiehensä puolesta. Tällainen osoitus olisi nykyiseen tapaan yleensä päämiehen allekirjoittama valtakirja. Päämies voisi kuitenkin myös muulla tavoin valtuuttaa asiamiehen toimimaan puolestaan. Edellytyksenä tällöin olisi, että asiamies voi luotettavalla tavalla osoittaa olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Säännöksessä tarkoitettuna luotettavuuden osoituksena voitaisiin pitää esimerkiksi päämiehen puhelimitse tai henkilökohtaisesti viranomaisen luona antamaa suullista valtuutusta. Vastaavasti viranomainen voisi harkintansa mukaisesti hyväksyä sähköisin menetelmin annetun valtuutuksen. Valtuutuksen luotettavuuden arvioiminen olisi kuitenkin viime kädessä viranomaisen vastuulla”.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että Espoon sosiaali- ja terveystoimen käytäntö pyytää kaikissa lastensuojeluasioissa kirjallinen valtakirja voi viivyttää asian käsittelyä ainakin sellaisissa asioissa, joissa valtuutuksesta tai sen sisällöstä ei ole epäselvyyksiä. Lisäksi hän katsoi, että hallintolain 12 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen tulee viranomaisella olla joku erityinen syy vaatia asianajajalta tai julkiselta oikeusavustajalta suullisen valtuutuksen lisäksi erillistä valtakirjaa. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun arvioidaan valtuutuksen sisältöä tai sen laajuutta tai silloin, kun samassa asiassa asianosaisen puolesta esiintyy useita asiamiehiä tai uusi asiamies. Tällaisia syitä ei annetussa selvityksessä ole esitetty.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että asiassa oli toimittu hyvän hallinnon periaatteiden vastaisella tavalla. Ratkaisussa tuotiin esiin myös apulaisoikeusasiamiehen käsityksiä henkilötietolain ja julkisuuslain soveltamisesta.

Palaa otsikoihin