Aloite todistelua koskevien säännösten uudistamiseksi

Suomen Asianajajaliiton sääntöjen mukaan liitto pyrkii seuraamaan oikeuskehitystä maassa sekä lausuntoja antamalla ja aloitteita tekemällä tarjoamaan kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Tämän tehtävänsä nojalla Suomen Asianajajaliitto esittää oikeusministeriölle, että se käynnistäisi hankkeen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistamiseksi siltä osin kuin luku on edelleen uudistamatta.

Oikeudenkäymiskaaren (OK) 17 luku säätelee todistelua yleisissä tuomioistuimissa, mutta runsaiden viittaussääntöjen perusteella sitä sovelletaan myös hallintotuomioistuimissa (hallintolainkäyttölaki 39–41§) ja esitutkinnassa (esitutkintalaki 26 ja 27 §) sekä pakkokeinoja käytettäessä (mm. pakkokeinolaki 4 luku 2 § ja 5 a luku 10 §). Myös välimiesmenettelyssä sovelletaan luvun säännöksiä soveltuvin osin (laki välimiesmenettelystä 29 § 3 momentti).

Lukua uudistettiin 1990-luvulla prosessiuudistusten yhteydessä. Kuitenkin luku on rakenteeltaan pitkälti siinä muodossa, johon se on säädetty vuonna 1948.

Uudistuspaineita on erityisesti 20, 23 ja 24 §:ssä, joihin viitataan monissa muissa kohdin ja monessa muussa laissa. Lisäksi todistajan valaa tai vakuutusta, katselmusta, asiantuntijoita ja totuusvakuutusta koskevien säännösten uudistaminen lienee aiheellista. Tarvitaanko nyky-yhteiskunnassa todistajanvalaa tai -vakuutusta? Ovatko asiantuntijoita koskevat säännökset ajan tasalla? Kattavatko luvussa mainitut todistelukeinot kaikki nykyisin käytössä olevat keinot? Henkilötodistelun osalta luvussa säädetään todistajista, mutta nykykäytäntö on johtanut siihen, että henkilötodistelussa nimetään ja kuullaan ”kuultavia”, joista osa on todistajia, ja osalta todistajista otetaan todistajan vala ja osalta ei. Käytäntö on sattumanvaraista, mutta perättömän lausuman rangaistusuhka vaihtelee sen mukaan, missä asemassa henkilöä on satuttu kuulemaan oikeudessa.

Käräjäoikeuskäytännössä suhtaudutaan eri tavoin siihen onko kyse todistajasta vai kuultavasta, kun henkilö on esitutkinnassa ollut epäillyn asemassa. Lain sanamuodon mukaan todistajaksi ei kelpaa, jos asiassa on tehty seuraamusluonteinen syyttämättäjättämispäätös (OK17:18,2 3-kohta), mutta muutoin kyse olisi todistajasta. Vasta epäillyn asemassa olevan henkilön osalta ei ole lainkaan säännöstä. Monimutkaisten ja aukollisten säännösten seurauksena yhä useammin henkilöitä kuullaan oikeudessa kuultavina ilman valaa. Käytännössä kertomuksen todistusvoima ei liittyne siihen, onko henkilö puhunut valalla vai ilman, onko hän todistaja vai kuultava taikka asianomistaja.

Todistamiskielloista ja hyödyntämiskielloista tulisi säätää laissa nykyistä kattavammin. Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan valmistelemaan esitutkintalain ja pakkokeinolain kokonaisuudistusta. Tuo toimikunta ei kuitenkaan voine puuttua siihen, että kyseisissä laeissa viitataan esim. takavarikkokieltojen ja kuulusteltavien oikeuksien osalta vanhentuneeseen oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun. Vaikka kyse on oikeudenkäymiskaaren luvusta, sitä sovelletaan rikosprosessissa jo sen alkuvaiheessa eli esitutkinnassa. Prosessin eri vaiheissa noudatettavat säännökset eivät voi olla ristiriitaisia. Poliisi joutuu kuulustelutilanteissa ja pakkokeinoista päättäessään tai niitä käyttäessään ottamaan kantaa siihen, miten OK 17 luku suhtautuu esimerkiksi avopuolisoon.

Helsingin hovioikeus on julkaissut Finlexissä tapauksen HelHO:2007:22, jonka perusteluissa todetaan suhtautumisen avoliittoihin olevan epäyhtenäinen (OK 17:20). Tämän ovat myös asianajajat havainneet. Hovioikeus totesi seuraavaa:


Avoliittojen lisäksi laissa tulisi säätää ns. uusperheiden tilanteista: Miten OK 17:20 suhtautuu puolison lapseen tai oman vanhemman uuteen kumppaniin taikka oman lapsen toiseen vanhempaan, jonka kanssa henkilö ei elä tai asu? Vuoden 1948 laki vapauttaa sisarusten aviopuolisot todistamisvelvollisuudesta, mutta nyky-yhteiskunnassa voidaan katsoa olevan paljon lankoa läheisempiäkin henkilöitä, joiden osalta valtiovalta on velvollinen suojelemaan ja kunnioittamaan henkilön yksityis- ja perhe-elämää siten kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa säädetään. Voidaanko edellyttää, että henkilö myötävaikuttaa vastoin tahtoaan siihen, että hänen pienen lapsensa yksinhuoltaja tuomitaan pitkään vankeusrangaistukseen? Tältä osin vastaava seikka on jouduttu ottamaan huomioon rikoslain 15 luvun 10 §:n 2 momentissa, jossa on säädetty vastuunrajoitus yhteistaloudessa tai muutoin sukulaisuuteen rinnastettavassa henkilökohtaisessa suhteessa olevan läheisen osalta.

Luvun 23 §:ssä on säädetty tiettyihin ammatteihin ja tehtäviin liittyvästä todistamiskiellosta. Lista on vanhentunut ja aukollinen.  Virkamiehen todistamiskielto kaikesta salassa pidettävästä voi vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja on perusteeton tilanteessa, jossa koko oikeudenkäynti voidaan määrätä salaiseksi. Säännöstä ei ole sovellettu sanamuodon mukaan esim. verotarkastajia kuultaessa talousrikosjutuissa. Virkamiehen osalta ei ole säädetty menettelystä, jolla salassapitovelvollisuudesta voisi vapautua. Voisiko esimerkiksi virkamiehen työnantaja, se jonka eduksi salassapito on säädetty tai tuomioistuin vapauttaa virkamiehen todistamiskiellosta? Virkamiehen kattavasta todistamiskiellosta seuraa myös takavarikkokielto ja rajoituksia etsinnän suorittamiseen pakkokeinolain nojalla.

Kolmannessa kohdassa mainitaan lääkäri, apteekkari, kätilö ja heidän apulaisensa. Siinä ei mainita psykologia tai terapeuttia taikka muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Neljännessä kohdassa ei ole säädetty asianajotehtävissä toimivien todistamiskiellosta muilta osin kuin oikeudenkäynteihin liittyen. Korkein oikeus on äänestänyt tapauksessa KKO 2003:119 avustajan tai asiamiehen todistamiskiellon (OK 17:23 §) vaikutuksesta takavarikointiin. Viime vuonna EY-tuomioistuin on ottanut kantaa oikeudellisten avustajien ja päämiehen kommunikoinnin nauttimaan suojaan (Akzo Nobel Chemicals Ltd ja Akcros Chemicals Ltd v. komissio 17.9.2007). Saattaisi olla tarpeen säätää todistamiskielloista myös muihin kuin tuomioistuinmenettelyihin, ainakin juuri kilpailuoikeudellisiin prosesseihin, josta EY-tuomioistuimessa oli kyse. Toisin kuin mm. lääkärin ja apteekkarin osalta, laissa ei säädetä oikeudenkäyntiavustajan ja –asiamiehen apulaisen todistamiskiellosta.

Papin todistamiskiellosta on säädetty kirkkolaissa ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa. Nyky-yhteiskunnassa ei kuitenkaan ole perustetta asettaa eri uskontokuntia erilaiseen asemaan, vaan myös katolisilla, juutalaisilla, muslimeilla jne. lienee oikeus ripittäytymiseen ilman pelkoa ripin käyttämisestä todisteena häntä vastaan.

Helsingissä, 19. toukokuuta 2008

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

Asia on valmisteltu Suomen Asianajajaliiton rikosprosessiasiantuntijaryhmässä.

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen ja rikoksentekijän suojeleminen eivät ole rangaistavia, jos tekijöiden välillä on läheinen suhde.

Palaa otsikoihin