6.6.2008
Asianajajaliitto: Todistelua käsittelevät pykälät sekavia
Tuomioistuimessa valehtelevan henkilön rangaistusuhka vaihtelee sen mukaan onko häntä kuultu todistajanvalan velvoittamana vai muutoin kuultavana. Valinta kuulemistavan välillä tehdään nykyisin vanhentuneen ja aukollisen lainsäännön pohjalta, todetaan Suomen Asianajajaliiton perjantaina Porissa julkaisemassa aloitteessa.Monimutkaisten säännösten takia yhä useampaa henkilöä kuullaan oikeudessa ilman todistajanvalaa tai -vakuutusta. Asianajajaliitto esittää oikeusministeriölle todistelua koskevan lainsäädännön keskeisten kohtien päivittämistä.
– Oleellista tuomioistuimissa on selvittää, mitä kussakin tapauksessa on todella tapahtunut. Keskeistä ei niinkään pitäisi olla sen, missä ominaisuudessa ketäkin kuullaan. Usein tuomioistuimeen kutsutut henkilöt menevät vain hämilleen tällaisesta monimutkaisesta sääntelystä. Moni olettaa, että laki velvoittaa kaikkia samalla tavalla. Tavalliselle kansalaiselle ja oikeudenhoidon ammattilaisillekin pykälät ovat hankalia, huomauttaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi.
Seuraamukset perättömistä puheista vaihtelevat sen mukaan, missä asemassa henkilöä on oikeudessa kuultu. Valan vannonutta uhkaa perättömästä lausumasta vankeustuomio. Ilman valaa puhuneella muulla kuultavalla ei ole tällaista rangaistusuhkaa.
Todistelua käsittelevät pykälät ovat pääosin vuodelta 1948 ja eivätkä siten tunne nykyisiä perhesuhteita. Niinpä todistamisesta voi kieltäytyä kokonaan esimerkiksi syytetyn kihlakumppani, mutta toisaalta esimerkiksi avopuolisoa nykyiset normit eivät tunne lainkaan.
Lainsäädäntöön on myös listattu ammattiryhmiä, jotka voivat kieltäytyä todistamisesta sen vuoksi, että ovat saaneet poikkeuksellisen luottamuksellista tietoa. Nykyisin todistamiskielto koskee tietyissä tilanteissa muun muassa lääkäriä, apteekkaria ja kätilöä. Toisaalta todistajan paikalle voi taas joutua syytetyn psykologi tai terapeutti. Tällaiset kysymykset olisi asianajajien mielestä syytä pohtia uudelleen.
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa myös eri uskontokuntia edustavat voivat joutua toisistaan poikkeavaan asemaan. Luterilaisen tai ortodoksisen papin pitää kieltäytyä todistamasta. Toisaalta vaikkapa katolilaisten, muslimien ja juutalaisten kohdalla laki ei tunne samanlaista rippisalaisuutta.
Lisätietoa:
Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi, p. 0500 464 389
Asianajaja Markku Fredman, p. 0400 464 094
Asianajajaliiton viestintä:
Viestintälakimies Janne Laukkanen, p. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliiton ylintä päätösvaltaa käyttävä valtuuskunta kokoontuu Porissa kevätkokoukseensa 5.–6.6.2008.
Lue aloite kokonaisuudessaan:
Aloite todistelua koskevan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistamiseksi (pdf) (116.5 KB)
