19.8.2008
Asianajajat tapasivat Pohjanmaan toimittajia: Keskusteluaiheena oikeudellisten palveluiden valvonta
Vaasan Asianajajayhdistyksen toimittajatapaaminen Seinäjoella 19.8.2008Tiedote
Asianajaja eroaa edukseen muista lakimiehistä
ASIANAJAJAT TOIVOVAT OIKEUDELLISTEN PALVELUIDEN TIUKEMPAA VALVONTAA
Vain pieni osa Suomen 18 000 lakimiehestä on asianajajia. Asianajaja-nimikettä saa käyttää vain 1820 lakimiestä. Vaasan Asianajajayhdistyksen alueella asianajaja-titteliin oikeutettuja on ainoastaan 78.
Vaasan Asianajajayhdistyksen alueeseen kuuluu entisen Vaasan läänin alue, eli Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
Kuluttajilla juristien ammattinimikkeet tahtovat sekoittua helposti. Asiakkaat eivät tiedä saavansa parempaa kuluttajansuojaa kääntyessä asianajajan kuin muun lakimiehen puoleen. Näin muistuttivat pohjalaiset asianajajat tavatessaan alueen toimittajia tiistaina 19.8. Seinäjoella.
– Kuluttajat eivät useinkaan tiedä, mitä eroa on lakiasiantoimistojen ja asianajotoimistojen välillä. Tämä on huomattu usein täällä Pohjanmaallakin, sanoo Vaasan Asianajajayhdistyksen puheenjohtaja, asianajaja Tapio Malmivaara. Hän on toiminut asianajajana Seinäjoella yli 15 vuotta.
Kaikki asianajajat kuuluvat Suomen Asianajajaliittoon. Jäsenyyden edellytykset ovat tiukat. Oikeustieteellisen koulutuksen lisäksi edellytetään muun muassa useiden vuosien työkokemusta sekä erikseen läpäistyä asianajajatutkintoa.
Asianajajien toimintaa sääntelee lainsäädännön lisäksi ammattikunnan omat eettiset ohjeet. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti sitä, kuinka asianajajan tulee hoitaa työtään. Ellei asiakas ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän voi käynnistää maksuttoman valvontamenettelyn asianajajaansa kohtaan. Muilta oikeudellisia palveluita tarjoavilta lakimiehiltä tällainen valvonta puuttuu – kuluttaja on siltä osin suojaton.
Usein luullaan myös, että varatuomari olisi arvoltaan ja kokemukseltaan asianajajaa ansioituneempi. Varatuomarin arvo merkitsee käytännössä kuitenkin sitä, että lakimieskoulutuksen saanut henkilö on oikeustieteen opintojen jälkeen suorittanut vuoden tuomioistuinharjoittelun käräjäoikeudessa. Lähes kaikilla asianajajilla on myös hovioikeuden myöntämä varatuomarin arvo.
Käräjille oikeudelliseksi avustajaksi kelpaa tätä nykyä kuka tahansa ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut lakimies, vaikka suoraan koulunpenkiltä.
Oikeusministeriön asettama työryhmä pohtii parasta aikaa pitäisikö oikeudellisten palveluiden valvontaa tiukentaa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että jatkossa käräjille avustajiksi kelpaisivat vain asianajajat tai vaihtoehtoisesti asianajajien lisäksi vain erityisen luvan saaneet oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneet lakimiehet.
– Uudistus olisi paikallaan. Nyt asianajajiin kohdistuu sellaistakin tyytymättömyyttä, joka tosiasiassa voi liittyä muun lakimiehen kuin asianajajan tai jopa kokonaan lakimieskoulutusta vailla olevien henkilöiden tarjoamiin palveluihin, Malmivaara huomauttaa.
Lisätietoa:
Vaasan Asianajajayhdistyksen puheenjohtaja, asianajaja Tapio Malmivaara, p. 0500 565 532
Suomen Asianajajaliiton viestintä
Viestintälakimies Janne Laukkanen, p. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliitto on vuonna 1959 lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on ammattitaitoisten asianajopalvelujen takaaminen kaikille.
