LAUSUNTO eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä

Dnro 18/2008

Lausuntopyyntönne OM 045:00/2007, OM31/41/2007, 22.5.2008

LAUSUNTO EUROOPPALAISTA VÄHÄISIIN VAATIMUKSIIN SOVELLETTAVAA MENETTELYÄ JA MAKSAMISMÄÄRÄYSMENETTELYÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ 2008:2


Yleistä

Lausuntopyyntö koskee työryhmän ehdottamaa hallituksen esitystä Eduskunnalle laeiksi eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä, eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä sekä tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006 eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta hyväksyttiin 12.12.2006. Asetuksella perustettiin eurooppalainen maksamismääräysmenettely riitauttamattomien rahasaatavien velkomiseen. Asetus sisältää menettelysäännökset, joita kyseisessä velkomismenettelyssä on Suomessakin noudatettava 12.12.2008 lukien. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007 eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä hyväksyttiin 11.7.2007. Asetus sisältää säännökset vähäisiin, enintään 2.000 euron arvoisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 1.1.2009 lukien. Molempien asetusten tarkoituksena on luoda järjestelmä, jolla asetuksissa kuvattujen menettelyjen mukaisesti annettu maksamismääräys tai tuomio on täytäntöönpanokelpoinen kaikissa jäsenvaltioissa.

Esityksessä säädettäväksi ehdotetuilla laeilla annettaisiin ne mainittuja menettelyjä koskevia Euroopan parlamentin ja neuvoston antamia asetuksia täydentävät kansalliset säännökset, joita asetukset edellyttävät. Toimivalta tutkia asetuksissa säädetyissä menettelyissä esitettyjä vaatimuksia keskitettäisiin Helsingin käräjäoikeuteen. Eurooppalaisessa maksamismääräysmenettelyssä määrättävät oikeudenkäyntikulut määräytyisivät samoin perustein kuin riidattomien yksipuolisten tuomioiden oikeudenkäyntikulut. Laissa säädettäisiin myös maksamismääräysmenettelyssä jo perittyjen oikeudenkäyntimaksujen huomioon ottamisesta perittäessä oikeudenkäyntimaksua myöhemmin vireille saatetun samaa asiaa koskevan riita-asian käsittelystä. Asetuksessa säädetyissä menettelyissä annettuihin ratkaisuihin sovellettaisiin riita-asioiden oikeudenkäyntimaksuihin sovellettavia säännöksiä. Tästä säädettäisiin tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.


Esityksen sisältö

Työryhmän ehdotus on yksityiskohtainen ja harkittu. Toisaalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus on yhteisön oikeuden mukaisesti voimassa sellaisenaan, eikä sitä saa selittää tai täsmentää kansallisella sääntelyllä. Asetusta ei myöskään saa yleensä kirjoittaa uudestaan eikä muutenkaan sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön. Tämän vuoksi Suomen Asianajajaliitto kiinnittää oikeusministeriön huomiota siihen, että ehdotus on osittain tarpeettoman laaja ja saattaa sisältää sellaisia asetusta selittäviä elementtejä, jotka voivat olla yhteisön oikeuden vastaisia. Toisaalta koska mainittujen asetusten menettelysäännökset eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä ja, koska kansallista lainsäädäntöä sovelletaan siltä osin kuin asetus ei sisällä säännöksiä, Suomen Asianajajaliitto pitää kuitenkin hyvänä sitä, että asetusten soveltamista täydennetään kansallisen lain säätämisellä. Se parantaa asianosaisten, tuomarien ja asianajajien asemaa ja selkiyttää osittain sekavaa ja monimutkaista tilannetta. Esitys lisää näin ollen johdonmukaisuutta sekä turvaa asianosaisten määräämisvaltaa kiitettävällä tavalla.

Suomen asianajajakunnan kannalta ehdotuksen olennaisin sisältö kohdistuu siihen, että asetuksissa säädetyissä menettelyissä esitettyjen vaatimusten tutkimista koskeva toimivalta ehdotetaan keskitettäväksi Helsingin käräjäoikeuteen.

Suomen Asianajajaliitto pitää ehdotusta tältä osin kannatettavana, koska vähäisistä vaatimuksista ja eurooppalaisesta maksamismääräyksestä annettuja asetuksia sovelletaan ensinnäkin vain valtion rajat ylittäviin riita-asioihin. Näin ollen ei ole oletettavaa, että Suomessa käsiteltävien rajat ylittävien riita-asioiden kokonaismäärä asetusten voimaantulon myötä merkittävästi lisääntyisi nykyisestä. Toisekseen, koska asetusten mukaiset menettelyt perustuvat yksinomaan säädettyjen ja valmiiksi laadittujen lomakkeiden käyttämiseen, jäänee asiamiehen pääasialliseksi rooliksi kyseisten riita-asioiden ajamisessa sen selvittäminen, että täyttyvätkö asetusten mukaisten menettelyjen käyttämisen edellytykset kussakin yksittäistapauksessa. Asianajajien työmäärään kokonaisuudessaan ehdotuksella ei todennäköisesti ole juurikaan vaikutusta. Kolmanneksi, tavoite käräjäoikeuksien edelleen jatkuvasta erikoistumisesta tiettyjen asioiden käsittelyyn puoltaa nyt kyseessä olevan kaltaisten asioiden käsittelyn keskittämistä ainoastaan yhteen käräjäoikeuteen.


Helsingissä, 30. kesäkuuta 2008


SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATIJA
Jani Syrjänen, asianajaja,
Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy, Helsinki

 

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tätä lausuntoa on valmisteltu siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.

Palaa otsikoihin