LAUSUNTO passilain uudistamisesta

Dnro 31/2008

Lausuntopyyntönne SM 027:00/2005, 10.9.2008

PASSILAIN UUDISTAMINEN

Suomen Asianajajaliitolta ei ole asian johdosta pyydetty lausuntoa, mutta haluamme kunnioittavasti esittää hallituksen esitysluonnoksen johdosta seuraavan. Lausunnossamme otetaan kantaa vain sormenjälkirekisterin perustamiseen ja sen mahdollisiin käyttötapoihin.

Oikeusministeriötä asiaa valmistelleessa työryhmässä edustaneen lainsäädäntöneuvos Ilari Hannulan eriävässä lausumassa esitetyillä perusteilla Suomen Asianajajaliitto katsoo, ettei a) passiuudistuksen yhteydessä tule perustaa uutta sormenjälkirekisteriä ja b) kaikkien talletettujen sormenjälkien käyttöä rikostutkinnassa tule hyväksyä.

Viittaamme siis siihen, että:

• Yhdessäkään Pohjoismaassa ei vielä ole päätetty tallettaa sormenjälkiä tietokantaan. Tanska ei aio rekisteröidä biometrisiä sormenjälkiä. Ruotsissa ei edes biometristä passikuvaa saa tallettaa tietokantaan. Tässä suhteessa esitys näyttää menevän Ruotsin ja Tanskan linjaa pitemmälle. Esityksessä olisi pitänyt tehdä selkoa niistä näkökohdista, joiden perusteella Tanska ja Ruotsi ovat ratkaisunsa tehneet.

• Sormenjälkien rekisteriin tallettamisen oikeutusta on arvioitava sekä (A) tarpeellisuus- että (B) suhteellisuusperiaatteen kannalta. Sormenjälkien rekisteröinnin on oltava sekä tarpeellista (hyötykäytön määrän ja rekisteröitävän tietomäärän vertaaminen) että suhteellisuusperiaatteen (rekisteröinnistä saatavan hyödyn ja siitä ennen kaikkea yksityisyydelle aiheutuvien haittojen punninta) kannalta puolustettavissa.

• Tarvetta tallettaa sormenjälkitiedot passirekisteriin tulee siten tarkastella passirekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Passia ja passirekisterin tietoja tarvitaan ennen kaikkea henkilön matkustusoikeuden osoittamiseksi (passilain 2 §). Jotta sormenjälkitietoja voitaisiin tarpeellisuusperiaatteen mukaisesti tallettaa passirekisteriin, talletettavista tiedoista on oltava konkreettista hyötyä matkustusoikeuden osoittamisessa.

• Esityksen perusteluissakin todetulla hyvin vähäisellä käytöllä ja hyödyllä ei voida perustella Suomen kansalaisista otettujen sormenjälkitietojen kattavaa tallettamista valtakunnalliseen henkilörekisteriin: Lähes koko aikuisväestö joutuu lähivuosina passia uusiessaan antamaan sormenjälkensä poliisille passin siruun tallettamista varten ja käyttämään passia matkustusoikeutensa osoittamisessa. Sormenjälkien tallettamista passirekisteriin ei ole pidettävä passirekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisena eikä sormenjälkiä tulisi tämän vuoksi tallettaa passirekisteriin.

• Vaikka sormenjälkitietojen tallettamista passirekisteriin voitaisiinkin pitää tarpeellisena, tallettamisen oikeutuksen arvioinnissa on otettava huomioon myös talletettavien tietojen luonne ja riskit yksityisyyden suojan kannalta ja punnita niitä rekisteröinnistä saataviin etuihin.

• Esityksessä ei myöskään ehdoteta konkreettisia toimia talletettavien sormenjälkien suojan parantamiseksi passirekisterissä kuten tietojen tallettamista salatussa muodossa. Biometristen sormenjälkien rekisteröintiä ei voida yksipuolisesti puolustaa sillä, että rekisteröinti ehkäisee identiteettivarkauksia, sillä biometristen sormenjälkitietojen joutuminen rikolliseen käyttöön voisi päinvastoin aiheuttaa yksilön kannalta korvaamatonta vahinkoa.

• Kun vertaa sormenjälkien rekisteröinnistä matkustusoikeuden osoittamisessa saatavaa vähäistä hyötyä niihin riskeihin ja haittoihin, joita rekisteröinnistä on kaikkien rekisteröityjen yksityisyydelle, ei biometristen sormenjälkien rekisteröintiä voida pitää suhteellisuusperiaatteenkaan kannalta perusteltuna.

• Perustuslain takaamaan yksityisyyden suojan rajoittaminen sormenjälkien rekisteröinnillä voidaan asettaa kyseenalaiseksi. perustuslain takaamaan yksityisyyden suojan rajoittaminen sormenjälkien rekisteröinnillä voidaan asettaa kyseenalaiseksi.

• Tarkastelu osoittaa, ettei sormenjälkien rekisteröintiin olisi painavaa yhteiskunnallista tarvetta ja että yksityisyyden rajoittamisessa on ehdotuksessa menty pitemmälle kuin on välttämättä tarpeen.

• Sormenjälkitietoja voitaisiin näin ollen käyttää varsin laajasti lukuisten eri tyyppisten rikosten, mukaan lukien perinteiset omaisuusrikokset, vakavien muotojen ehkäisyssä ja selvittämisessä. Kun ottaa huomioon sen, että passirekisteriin talletetuilla sormenjälkitiedoilla olisi hyvin vähän käyttöä matkustusoikeuden osoittamisessa, ehdotettu rikostutkinnallinen käyttö nousisi käytännössä passirekisteriin talletettujen sormenjälkien ensisijaiseksi käytöksi. On selvää, että jos kansalaisten sormenjälkitietoja haluttaisiin ottaa kansalaisilta ja tallettaa rekisteriin pääasiassa rikosten ennalta ehkäisyä ja selvittämistä varten, tällaisesta sormenjälkien ottamisesta ja käytöstä tulisi säätää ainakin rikosten selvittämisen osalta pakkokeinolaissa.

• Esityksestä ei ilmene, millä edellytyksin passirekisteriin talletettuja sormenjälkitietoja mahdollisesti voitaisiin luovuttaa ulkomaille rikosten ehkäisyä tai selvittämistä varten. Tämä puute ei ainakaan vähennä epäluuloja sormenjälkitietojen rekisteröintiä kohtaan.

Näiden Hannulan esittämien huomioiden lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että ehdotettu menettely mahdollistaisi uudentyyppisen väärän ilmiannon. Olisi helppo sijoittaa rikospaikalle jonkun henkilön käsittelemiä esineitä tai papereita ja siten saada rikostutkinta kohdistumaan väärään, erityisesti valittuun suuntaan. Tämäntyyppinen väärä ilmianto, joka saattaa uhrinsa pakkokeinojen käytön vaaraan tulisi ainakin selkeästi kriminalisoida. Samalla toki rikospaikalta löydettyjen sormenjälkien näyttöarvo todisteena vähenisi. Olisi kyseenalaista voitaisiinko väärinkäytökset huomioiden sormenjälkiä enää kaikissa tapauksissa pitää edes syynä epäillä ko. henkilöä rikoksesta – todennäköisistä syistä puhumattakaan.

Esitutkinta- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä erillisessä toimikunnassa. Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan tämäntyyppiset esitutkintaan ja pakkokeinoihin suoraan liittyvät uudistukset tulisi käsitellä osana suurempaa, tekeillä olevaa uudistusta. Alan lainsäädäntö on muodostunut epätyydyttäväksi juuri erillisten pienten osittaislisäysten johdosta.

Helsingissä, lokakuun 21. päivänä 2008

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATIJA
Markku Fredman, asianajaja, Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.

Palaa otsikoihin