Lausunto vapaudenmenetyksestä maksettavan korvauksen hakemisesta

Dnro 20/2009

Lausuntopyyntönne OM 20/41/2008, OM045:00/2008, 28.4.2009

VAPAUDENMENETYKSESTÄ MAKSETTAVAN KORVAUKSEN HAKEMINEN -TYÖRYHMÄN MIETINTÖ (OM:n lausuntoja ja selvityksiä 2009:7)

 

Yleistä

 

Suomen Asianajajaliitolta on pyydetty lausuntoa oikeusministeriölle Vapaudenmenetyksestä maksettavan korvauksen hakeminen -työryhmämietinnöstä. Mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi Laki syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta (422/1974; SyytKorvL) säännöksiä siten, että korvaus olisi ensimmäisessä vaiheessa haettavissa yksinomaan Valtiokonttorilta. Mietinnössä todetaan nykyisen kaksinapaisen järjestelmän aiheuttaneen kärsimyskorvausten tason eriytymistä. Samalla katsotaan ns. selvien hakemusten kuormittavan tuomioistuimia ja aiheuttavan tarpeettomia menoja oikeushallinnolle.

 

Suomen Asianajajaliitto pitää mietinnössä esitettyä peruslinjausta oikeana. Selvien hakemuksien poistuminen käräjäoikeuksista ja menettelyn painopisteen siirtyminen Valtiokonttoriin nähdään lähtökohtaisesti myönteisenä kehityksenä.

 

Prosessuaaliset vaikutukset

 

Selvän ongelman ehdotetussa järjestelmässä muodostavat kuitenkin korvaushakemukset, joissa vaatimuksen rikosoikeudellinen peruste on epäselvä tai joissa kuluja sekä tulojen tai elatuksen vähentymistä koskeviin korvausvaatimuksen määrällisiin kysymyksiin liittyy hyvin näytönvaraisten, usein henkilötodistelua edellyttävien seikkojen todentamista. Tähän saakka tämä asiaryhmä on mennyt suoraan käräjäoikeuteen. Mahdollinen asianosaisen ja todistajan kuuleminen suullisesti on myös hallintolain mukaisessa menettelyssä periaatteessa mahdollista. Valtiokonttorin osalta ainakin tämän asiaryhmän osalta suullinen kuuleminen olisi kuitenkin niin suuri hallintokulttuurin muutos, että siihen tulisi lainvalmistelun myöhemmässä vaiheessa kiinnittää vielä huomiota.

 

Ehdotettu menettely tulee eräiltä osin nostamaan prosessikynnystä. Samaan hakemukseen sisältyy monesti ns. selviä korvauseriä ja toisaalta näytönvaraisia riitaisia eriä. Nykyjärjestelmässä tällaisten hakemusten kohdalla yleisessä tuomioistuimessa tilanne on hakijalle OK 21 luvun oikeudenkäyntikulujen korvausjärjestelmän mukaisen kuluriskin kannalta varsin ongelmaton, koska vaatimus keskeisin osin tulee joka tapauksessa hyväksytyksi. Ehdotetussa järjestelmässä muodostunee kuitenkin tavanomaiseksi tilanne, jossa Valtiokonttori myöntää korvauksen riidattomin osin, mutta hylkää vaatimukset muutoin. Hakija joutuu saattamaan asian käräjäoikeuteen yksinomaan riitaiselta osaltaan, jolloin hakijalla on aiempaa selvästi suurempi kuluriski. Korvauksen kohteen erityisluonteen vuoksi prosessikynnyksen nousemista ei voi pitää tyydyttävänä. Kysymykseen tulisi lainvalmistelun myöhemmässä vaiheessa kiinnittää erityistä huomiota.

 

Kustannusvaikutukset

 

Lakimuutoksella tavoitellaan muun ohessa kustannussäästöjä. Mikäli kärsimyskorvauksen yleinen korvaustaso (korvaus/vapaudenmenetysvuorokausi) on yleisissä tuomioistuimissa korkeampi, kuten Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksessä on todettu, johtopäätös Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan on selvä: Valtiokonttori myöntää hakemusmenettelyssään tällä hetkellä liian pieniä korvauksia. Yleisten tuomioistuimien asettama korvaustaso todentaa ensisijaisesti laissa tarkoitetun täyden korvauksen oikean määrän, jota myös Valtiokonttorin tulee noudattaa. Tältä osin ehdotettu lainmuutos ja sen taustalla oleva oikeuspoliittinen tutkimus ovat omiaan nostamaan maksettujen korvausten kokonaismäärää.

 

Valtiokonttorin tulee maksaa kohtuullinen korvaus hakemuskuluista. Tähän saakka korvausmäärä on käytännössä ollut vakiomääräinen, mitä on voitu yksinkertaisten hakemusten kohdalla pitää asianmukaisena. Lainmuutoksen johdosta tilanne muuttuu olennaisesti, kun Valtiokonttorille tulee aiempaa monimutkaisempia ja vaikeampia korvausasioita. Valtiokonttorin tulee silloin hakijalle maksettavissa hakemuskuluissa ottaa tapauskohtaisemmin huomioon hakemuksen vaatima työmäärä. 

 

Helsingissä 25. toukokuuta 2009

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 

Riitta Leppiniemi

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

LAATIJA     

Antti Riihelä, asianajaja, Asianajotoimisto Antti Riihelä Oy, Helsinki

 

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijatyöryhmässä.

Palaa otsikoihin