Lausunto yhdistyslain tarkistamismietinnöstä

Dnro 32/2008

Lausuntopyyntönne OM 18/41/2006, 6.10.2008

OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2008/3 YHDISTYSLAIN TARKISTAMINEN

Suomen Asianajajaliitto esittää lausuntopyynnön kohteena olevan mietinnön johdosta seuraavat huomautukset.

1     Yhdistyslain tarkistamisen tarve

Yhdistyslaki kattaa suuren joukon erilaisia yhdistyksiä, joissa jäseniä voi olla muutamasta satoihin tuhansiin. Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan yhdistyslaki on toiminut suuremmitta ongelmitta. Nyt ehdotetut muutokset eivät liene syntyneet välttämättömästä muuttamisen vaan pikemminkin käytännön tarpeesta.

Mietinnön keskeisimmät ehdotukset ovat yhdistyksen jäsenten etäosallistuminen, toiminnantarkastus tilintarkastuksen vaihtoehdoksi pienissä yhdistyksissä ja uuden toimielimen, toimeenpanevan johtajan mahdollisuus.

Esityksen tavoitteena on, että yhdistyslaki vastaisi entistä paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia. Suomen Asianajajaliitto pitää näitä tavoitteita kannatettavina ja katsoo, että esitetyt muutokset ovat tavoitteiden mukaisia, koska ne lisäävät yhdistyslain joustavuutta ja toimintavaihtoehtoja vaarantamatta kuitenkaan yhdistys- ja järjestötoiminnan toimintaperiaatteita.

Mietintöön liittyy eriäviä mielipiteitä ja myös julkisuudessa on esitetty kannanottoja mietinnössä ehdotettujen muutosten puolesta ja niitä vastaan. Työryhmä on julkaissut myös keskustelumuistion toimeenpanevan johtajan asemasta yhdistyksissä. Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan tämä laaja-alainen kannatus ja vastustus kertovat, että tarvetta muutoksille on olemassa sekä että uudistuksia ei pidä tehdä pakottaviksi.

Arvioitaessa ehdotettuja muutoksia on lähtökohtana pidettävä, miten ne sopivat yhdistyslain perusrakenteeseen, erityisesti jäsenkunnan keskeiseen rooliin ja hallituksen toimivaltuuksiin.

2     Etäosallistuminen

Työryhmä ehdottaa mahdollisuutta jäsenten etäosallistumiseen yhdistyksen kokouksen päätöksenteossa. Etäosallistumisessa erotetaan varsinainen etäosallistuminen ja teknisen apuvälineen käyttäminen lain nykyään mahdollistamissa tilanteissa, joissa jäsenäänestys toteutetaan erillisessä äänestystilaisuudessa tai postitse tai liittoäänestyksessä.

Varsinainen etäosallistuminen koskisi yhdistyksiä yleisesti. Työryhmä ehdottaa, että mahdollisuus sen käyttämiseen edellyttää sääntömuutosta.

Suomen Asianajajaliitto katsoo, että on luonnollista sallia teknisen apuvälineen käyttäminen työryhmän ehdottamalla tavalla lain nykyään mahdollistamissa jäsenäänestyksestä erillisissä äänestystilanteissa. Tästä on oltava määräys säännöissä.

Sen sijaan muunlainen etäosallistuminen tulisi kontrolloida tarkemmin. Suomen Asianajajaliitto kannattaakin Heikki Halilan ja Juha Viertolan eriävässä mielipiteessä esittämää ehdotusta, jonka mukaan osallistuminen yhdistyksen kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla tulee sallia vain sinä aikana, kun kokous on fyysisesti koolla. Silloin varmistettaisiin se, että päätöksenteko tapahtuu sekä kokouksessa läsnä olevien että etäosallistuvien kohdalla samoin tiedoin kokouksen kulusta, ehdotuksista yms. Tällöin myös yhdistysautonomia ja jäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat paremmin turvattuja kuin työryhmän ehdotuksessa.

Työryhmä ehdottaa vielä mahdollisuutta sivuuttaa kokousmuodollisuudet, kun jäsenet tekevät yksimielisen päätöksen. Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan tämä mahdollisuus on hyvä mainita laissa, koska se selkiinnyttää nykyistä oikeustilaa ja joustavoittaa päätöksentekoa pienissä yhdistyksissä. Tällaisella yksimielisen päätöksenteon mahdollistamisella ei loukata jäsenautonomiaa eikä yhdistysdemokratian periaatteita.

3    Toiminnantarkastus

Suomen Asianajajaliitto katsoo, että pienissä yhdistyksissä on oltava jonkinlainen riippumaton tarkastus. Suomen Asianajajaliitto yhtyykin eriävän lausuntonsa antaneiden Heikki Halilan ja Juha Viertolan näkemykseen ja perusteluihin siitä, että kaikissa yhdistyksissä pitäisi olla tarkastus. Käytännössä siis pienissä yhdistyksissä olisi oltava ainakin toiminnantarkastaja ja hänen varahenkilönsä. Juuri pienissä yhdistyksissä on tärkeätä, että joku ulkopuolinen taho tarkastaa tilit. Monesti näissä yhdistyksissä tilit tarkoittavat käytännössä vähäistä määrää tositteita ja tiliotteita sekä kassakirjaa, mutta myös hallituksen pöytäkirjoja. Paljon on voitettu ja paljolta riidalta vältytään, kun yhdistyksen tilit ja hallinto ovat riippumattoman tahon tarkastamat.

KHT- tai HTM-tilintarkastus saattaisi pienemmissä yhdistyksissä muodostua liian raskaaksi ja kustannuksiltaankin suhteettoman kalliiksi. Toisaalta on välttämätöntä asettaa toiminnantarkastajillekin edellytys riittävästä toiminnallisten ja taloudellisten asioiden tuntemuksesta.

On myös perusteltua ottaa yhdistyslakiin maininta hallituksen velvollisuudesta huolehtia siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Ehdotettu siirtymäsäännös mahdollistaa sen, että yhdistyksen ei tarvitsisi lainmuutoksen johdosta muuttaa sääntöjään. Tämä on kannatettavaa, vaikka yhdistysten tulisikin tarkkaan miettiä, kumpi tarkastusmalli palvelee paremmin sen toimintaa.

4    Toimeenpaneva johtaja

Halila ja Viertola viittaavat kannanotossaan osakeyhtiön toimitusjohtajan asemaan ja siihen, että vasta korkein oikeus vahvisti ns. orgaaniteorian ja sen, että osakeyhtiön toimitusjohtaja ei voi olla työsuhteessa. Työryhmän keskustelumuistiossa on käsitelty laajemmin toimeenpanevan johtajan asemaa, vastuuta ja tehtävien jakoa.

Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan toimitusjohtajan ei-työoikeudellista asemaa pidetään osakeyhtiössä tärkeänä eikä siinä nähdä merkittäviä epäkohtia. On toki olemassa tapauksia, joissa toimitusjohtaja ei ole turvannut oikeuksiaan toimitusjohtajasopimuksella eikä saa kompensaatiota erottamistilanteessa, mutta tätä ei voida pitää järjestelmän epäkohtana. On pikemminkin todennäköistä, että yhdistyksen toimeenpanevat johtajat turvaisivat asemaansa vastaavanlaisin sopimuksin.

Erityisesti suuremmissa yhdistyksissä, esimerkiksi liitoissa, mahdollisuus valita toimeenpaneva johtaja voi olla tärkeä.

Suomen Asianajajaliitto ei katso, että mahdollisuus valita toimeenpaneva johtaja esitetyllä tavalla heikentäisi yhdistysdemokratiaa eikä muutoinkaan yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa. Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan toimeenpanevan johtajan vastuukysymyksiä on tässä mielessä tarkasteltava rinnan yhdistyksen hallituksen vastuiden kanssa. Yhdistyksen jäsenten päätösvalta yhdistyksen kokouksissa säilyy entisellään.

Toimeenpanevan johtajan tehtävä ei ole luottamustehtävä. Olennainen kysymys on silloin, voiko yhdistyksen ja toimeenpanevan johtajan kannalta olla etua tai haittaa siitä, että toiminnanjohtajan tehtävä olisi lakiin ja sääntöihin perustuva verrattuna siihen, että toiminnanjohtaja on työsuhteinen. Tällainen hyöty-haitta –arviointi on tehty e.m. keskustelumuistiossa. Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan hyödyt puoltavat haittoja enemmän sitä, että yhdistys voi säännöissään määrätä toimeenpanevasta johtajasta.

Suomen Asianajajaliitolla tunnistaa kritiikin, jota on esitetty nimityksestä toimeenpaneva johtaja. Liitto uskoo kuitenkin, että mahdolliset uuden nimekkeen aiheuttamat epäselvyydet vähenevät aikaa myöten. Epäselvyydet eivät kuitenkaan ole luonteeltaan sellaisia, että ne voisivat johtaa merkittäviin ongelmiin.

5    Lopuksi

Yhdistysten toiminta ja siihen liittyvä juridiikka on merkittävä asianajotoiminnan alue. Asianajajia toimii yhdistysten hallitusten neuvonantajina, myös yhdistyskokouksissa sekä asiantuntijoina että puheenjohtajina. Myös yhdistysoikeudellisia oikeudenkäyntejä on ollut varsin runsaasi. Kiinnostus yhdistysoikeuteen ja sen harrastus ovat selvästikin lisääntyneet viime vuosina.

Suomen Asianajajaliitto katsoo, että nyt ehdotetut muutokset yhdistyslakiin ovat perusteltuja myös asianajotoiminnan kautta tarkasteltuna.

Helsingissä 2. helmikuuta 2009

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Seppo Kemppinen, asianajaja, Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tätä lausuntoa on valmisteltu yhtiöoikeuden asiantuntijaryhmässä.

Palaa otsikoihin