2009 tiedotteet ja lausunnot
Lausunto yleissopimuksesta koskien aikuisten kansainvälistä suojelua
Dnro 54/2009
Lausuntopyyntönne, OM 6/85/2006; OM043:00/2009, 17.11.2009
LAUSUNTO EHDOTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI AIKUISTEN KANSAINVÄLISESTÄ SUOJELUSTA TEHDYN YLEISSOPIMUKSEN HYVÄKSYMISESTÄ
Esityksen tavoite
Esityksen tavoitteena on parantaa toimintarajoitteisten aikuisten suojelua kansainvälisiä liittymiä sisältävissä tilanteissa saattamalla voimaan Haagin yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta.
Toisena tavoitteena on uudistaa kansalliset kansainvälistä holhousoikeutta koskevat säännökset vastaamaan pääperiaatteiltaan em. yleissopimusta. Samalla kumotaan kansainvälisen perhesuhdelain III osa.
Suomen Asianajajaliitto pitää esitystä kannatettavana ja tarkoituksenmukaisena.
Laki yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että yleissopimuksessa tarkoitettuna keskusviranomaisena toimii oikeusministeriö. Oikeusministeriö hoitaa jo nykyisin samankaltaisia keskusviranomaistehtäviä.
Toisessa sopimusvaltiossa annetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevat asiat keskitetään Helsingin hovioikeuteen. Koska Helsingin hovioikeudella on jo nykyisin paljon vastaavia tehtäviä kansainvälisen perheoikeuden alueella, on keskittäminen perusteltua. Pienen asiaryhmän keskittäminen yhteen tuomioistuimeen antaa mahdollisuudet tarvittavan asiantuntemuksen hankkimiseen ja ylläpitämiseen, kuten ehdotuksessakin todetaan.
Perusteltua on myös asettaa maistraatille velvollisuus antaa edunvalvojalle tai edunvalvontavaltuutetulle yleissopimuksen edellyttämä todistus.
Ehdotuksessa ei kuitenkaan arvioida perusteellisesti näiden tehtävien taloudellisia vaikutuksia. Oikeusministeriön osalta todetaan vain, että tehtävien määrän voidaan
ennakoida jäävän hyvin vähäisiksi ainakin lähivuosina, eikä tehtävien edellyttämä voimavarojen tarve pitemmälläkään aikavälillä nouse huomattavaksi. Oikeusministeriö joutuisi kuitenkin ehdotuksen mukaan huolehtimaan yleissopimuksen edellyttämästä erilaisten asiakirjojen kääntämisestä ja käännöskustannuksista.
Todistusten antaminen on maistraatille uusi tehtävä. Todistusten määrän oletetaan jäävän vähäiseksi.
Helsingin hovioikeuden tehtävien lisääntymisestä ei ole erikseen lausuttu mitään, mutta kansainvälistyvässä maailmassa on ilmeistä, että Helsingin hovioikeuden tehtävät eivät sopimuksen voimaansaattamisen myötä ainakaan vähene. Helsingin hovioikeus on jo nyt Suomen ruuhkaisin hovioikeus ja käsittelee yksinomaisena hovioikeutena Suomessa monia muitakin vain sen käsiteltäväksi määrättyjä asiaryhmiä.
Tuleekin siten varmistaa, että kansainvälisiä liittymiä koskevien perheasioiden käsittelyyn turvataan riittävästi taloudellisia resursseja. Edunvalvontaan määrääminen on toimenpide, jonka yhteydessä on korostetun tärkeää huolehtia toimenpiteen kohteeksi joutuvan henkilön oikeusturvasta. Henkilön oikeusturvan kannalta on myös olennaista, että viranomaisten mahdollisuus nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan taataan.
Laki holhoustoimesta
Holhoustoimesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset. Ehdotetut toimivaltaa koskevat säännökset perustuvat pääsääntöisesti asuinmaaperiaatteelle, mikä soveltuu hyvin nykyiseen yhä globalisoituvaan maailmaan.
Suomen kansainvälisen perheoikeuden monissa muissakin uudistuksissa on vastaavasti siirrytty asuinmaaperiaatteeseen aiemmin noudatetusta kansalaisuusperiaatteesta. Oikeusjärjestyksen sisäisen johdonmukaisuuden vuoksi on perusteltua toteuttaa vastaava muutos myös Suomen kansainvälisessä holhousoikeudessa, kuten esityksessä todetaankin.
Ehdotetut sovellettavaa lakia koskevat säännökset perustuvat Haagin lastensuojelusopimukseen ja aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehtyyn yleissopimukseen. Oikeusjärjestyksen selkeyden vuoksi on ehdotukseen otettu asiasisällöltään yleissopimuksen määräyksiä vastaavat säännökset.
Säännöksiä sovellettaisiin Haagin sopimusten soveltamisalaa laajemmin, Suomen kansainvälisen holhousoikeuden koko soveltamisalalla, mikä on erinomaisen järkevää ja perusteltua.
Ehdotuksessa ei ole arvioitu, kuinka paljon lainmuutos käytännössä vaikuttaa edunvalvontojen lukumääriin. Käytännössä asuinpaikkaperiaatetta lienee nytkin noudatettu Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaan kansalaisten osalta, ja muutos vahvistaa tämän menettelyn.
Esimerkiksi 10 §:n osalta ei eroa liene tehty sen suhteen, onko poissaoleva tai muu pykälän mukaan edunvalvonnan tarpeessa oleva henkilö Suomen tai muun maan kansalainen, ja asuuko hän Suomessa tai muualla.
Ehdotetut pykälät ovat käytännöllisiä. Lakiehdotus sisältää myös tarpeelliset pykälät mahdollisuudesta lakkauttaa edunvalvonta tai sen valvonta maastamuuttotapauksissa.
Helsingissä 21. joulukuuta 2009
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
LAATI
Hilkka Salmenkylä, asianajaja, Asianajotoimisto Juhani Salmenkylä Ky, Helsinki
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausuntoa on valmisteltu perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmässä.
