Asianajajapäivät: Oikeusjärjestelmän tulisi rohkaista rikosten tunnustamiseen

Oikeusjärjestelmän tulisi rohkaista rikosten tunnustamiseen

Oikeusprosesseja saataisiin lyhennettyä, jos tekijän tunnustus alentaisi hänelle lankeavaa tuomiota, sanoi Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi Helsingissä tänään järjestetyillä Asianajajapäivillä. Nykyjärjestelmä rohkaisee epäiltyä kiistämään kaiken selvissäkin tapauksissa ja tällaisia juttuja käsitellään lopulta vuosikausia. Tunnustamisen kautta oikeusjutut saataisiin nopeammin päätökseen ja tekijät kärsimään rangaistustaan.

Leppiniemi korosti, että tunnustamisen rangaistusta lieventävä vaikutus sopii vain tarkasti harkittuihin rikostyyppeihin. Esimerkiksi vakavien väkivaltarikosten kohdalla tunnustaminenkaan ei saa johtaa alennettuun rangaistukseen. Sen sijaan tunnustamaan kannustaminen sopisi esimerkiksi laajoihin talousrikoskokonaisuuksiin. Talousrikosten selvittäminen on erityisen vaikeaa ja aikaa vievää, ellei epäilty halua tehdä yhteistyötä asian selvittämiseksi. Nykyjärjestelmässä talousrikosjuttujen käsittelyt venyvät vuosien mittaisiksi ja lopulta rangaistusta alennetaan pitkittyneen käsittelyajan vuoksi. 

– Järjestelmä ei tarkoittaisi tietenkään sitä, että rikollinen pääsisi kuin koira veräjästä. Rikoksesta tulee aina rangaista, mutta yhteiskunnan kokonaishyöty puhuu sen puolesta, että oman teon tunnustamiseen tulisi rohkaista. On yhteisten varojen haaskausta rasittaa oikeuslaitosta selvien asioiden vatvomisella. Tunnustaminen nopeuttaisi tuomioon pääsemistä, Leppiniemi totesi.

Jo nykyisen lainsäädäntömme mukaan oman rikoksen selvittäminen voi alentaa rangaistusta. Tuomari ei ole kuitenkaan sidottu soveltamaan säännöstä. Oikeuskäytännössä rangaistusta alentavalle tunnustukselle onkin annettu hyvin vaihtelevat vaatimukset. Lainsäädäntöä tulisi tältä osin selventää.

Lisää rahaa väkivaltarikosten estämiseen

Asianajajaliiton mukaan perheväkivaltaa ei tulisi hyväksyä missään olosuhteissa. Suomessa perheensisäistä väkivaltaa on liian pitkään pidetty yksityisasiana.

Perheiden sisäiseen väkivaltaan pitäisi voida puuttua syyttäjän nostaman syytteen avulla. Nykyisin syytettä ei lievän perheväkivallan kohdalla voida nostaa, jos uhri ei itse halua tehdä rikosilmoitusta. Tämä johtaa usein vakavaan perheen sisäiseen väkivaltakierteeseen.

– Kriminalisoinnit eivät kuitenkaan yksin riitä. Vakavaan väkivaltaan ryhtyvä ei tekohetkellä mieti seuraamuksia. Rahaa tarvitaan lisää niin kasvatustyöhön, perheiden tukemiseen kuin psykiatriseen hoitoonkin, Leppiniemi vaati.

– Väkivaltarikollisuuteen puuttuminen edellyttää lisävaroja myös oikeudenhoitoon. Perheväkivalta- ja seksuaalirikokset tulisi käsitellä nykyistä nopeammin. Tämänkin vuoksi meidän tulisi päästä siihen, että esimerkiksi talousrikosjuttujen käsittelyä saataisiin lyhennettyä tunnustamisen ja sopimisen kaltaisten keinojen avulla. Tällöin resursseja säästyisi väkivaltarikollisuuden estämiseen.

Lisätiedot:
Riitta Leppiniemi, Asianajajaliiton puheenjohtaja, p. 0500 464 389

Asianajajaliiton viestintä:
Janne Laukkanen, viestintäpäällikkö, p. 040 588 1925

Pressikuvia: www.asianajajaliitto.fi/asianajajapaivien_ohjelma/pressikuvat

Suomen Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on ammattitaitoisten asianajopalvelujen takaaminen kaikille. Kaikki Suomessa toimivat asianajajat ovat Asianajajaliiton jäseniä. Jäsenet ovat kokeneita lakimiehiä, jotka täyttävät erityiset kelpoisuusvaatimukset.

Palaa otsikoihin