Lausunto ammattipätevyysdirektiivin muuttamisesta

Dnro 03/2012

Lausuntopyyntönne: OKM2012-00021, 16.1.2012

LAUSUNTOPYYNTÖ AMMATTIPÄTEVYYSDIREKTIIVIN MUUTTAMISEKSI

Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin 2005/36/EY ja ns. IMI-asetuksen muuttamisesta (KOM(2011)883).

Voimassa oleva laki ammattipätevyyden tunnustamisesta on annettu 30.11.2007. Samana päivänä on muutettu asianajajista annetun lain 3 § muotoon, joka vastaa Suomen Asianajajaliiton 21.3.2007 opetusministeriölle antamaa esitystä lausunnossa hallituksen esityksestä edellä mainituksi laiksi ammattipätevyyden tunnustamiseksi. Asianajajaliiton tuolloin antamassa lausunnossa mainitut periaatteet vastaavat liiton nykyistäkin kantaa ammattipätevyyden tunnustamisesta silloin kun on kyse asianajajan ammattipätevyydestä.

1. Yleistä ammattipätevyyden tunnustamista koskevasta lainsäädännöstä

Yleisesti voidaan todeta, että ammattipätevyyden tunnustamista koskeva sääntelyn tulee olla selkeää eikä se saa rajoittaa liikkuvuutta. Ammattipätevyyden tunnustamista koskeva menettely ei saa myöskään olla liian hankalaa eikä epävarmaa.

Silloin kun on kyse oikeudellisten palvelujen antamisesta, on sääntelyllä varmistettava, että asianajajan ammattinimikettä käyttävällä on tehtävän edellyttämä riittävä ammattipätevyys. Nykyinen menettely, jossa opetushallitus arvioi ulkomailla suoritetun oikeustieteellisen perustutkinnon kelpoisuutta suomalaiseen oikeustieteellistä koulutusta edellyttävään tehtävään, on perusteltu. Siltä osin kuin on kysymys asianajajan ammattipätevyyden muista edellytyksistä tai asianajajan ammattipätevyyden jo muualla saaneen henkilön jäsenyyskelpoisuuksista, arvioinnin tekee Suomen Asianajajaliitto.

Vastaavasti, kun laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista tulee voimaan 1.1.2013 lukien, opetushallitus arvioinee hakijan ulkomailla suoritetun oikeustieteellisen perustutkinnon kelpoisuutta koskevat kysymykset ja oikeudenkäyntiavustajalautakunta muut oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusehtojen edellytykset.

Asianajajien ammattipätevyyden tunnustamista koskevan lainsäädännön osalta ei välitöntä muutostarvetta ole. Direktiiviehdotuksessa käsitellään ammattipätevyyksien tunnustamista laajasti, Asianajajaliitto ottaa kantaa esitettyihin kysymyksiin vain siltä osin kuin ne edes osittain koskevat asianajajan ammattipätevyyttä.

2. Ehdotuksen tavoitteet

Ammattipätevyysdirektiivin tavoitteena on vastata korkean ammattitaidon työpaikkojen kysynnän lisääntymisen haasteisiin ja sujuvoittaa tiettyyn ammattiin pätevöityneiden kansalaisten muuttamista toiseen maahan töihin Euroopassa. Tavoite on perusteltu.

Asianajajan ammatinharjoittamista muussa kuin siinä maassa, jossa ammattipätevyys on saatu, koskevat erityisdirektiivit (77/249/ETY ja 98/5/EY) säätelevät tyydyttävällä tavalla asianajajan ammatin vapaata liikkuvuutta. Nämä direktiivit ovat helpottaneet asianajajan ammatin liikkuvuutta jo vuosia ja luoneet mallin ammatinharjoittajien palvelun liikkumiselle.
 

2.1. Eurooppalainen ammattikortti

Eurooppalainen ammattikortti helpottanee ja nopeuttanee ammattipätevyyden tunnustamisprosessia.  Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvosto (CCBE) on jo luonut eurooppalaisen asianajajakortin. Direktiivin 98/5/EYn tarkoittama toimivaltainen viranomainen (Suomessa Suomen Asianajajaliitto) varmistaa, että asianajajan ammattikortin saa vain ko. maassa asianajajan ammattipätevyyden saanut lakimies. Asianajajaliitto ei näe tarpeelliseksi muuttaa nykyistä järjestelmää niin, että IMI hallinnoisi myös asianajajien ammattikorttia.

2.2. Palkallinen harjoittelu

Asianajajan ammatin harjoittamisen edellytyksenä on oikeustieteellisen tutkinnon suorittaminen, harjoittelu ja asianajajatutkinto, harjoittelun ja tutkinnon sisällöt ja laajuudet vaihtelevat jonkin verran eri EU:n jäsenmaissa. Asianajajan ammatin harjoittamiseen Suomessa vaadittavan harjoittelun voi suorittaa jo nyt myös toisessa jäsenvaltiossa.

3. Lopuksi

Suomen Asianajajaliitolla ei ole muuta huomauttamista ammattipätevyysdirektiivin muuttamiseksi annettuun komission ehdotukseen eikä opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltuun direktiivin uudistamista koskevaan muistioon.


Helsingissä 14. helmikuuta 2012


SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Mika Ilveskero
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja


LAATI   
apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari, Suomen Asianajajaliitto

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa.

Palaa otsikoihin