Lausunto rahanpesun kriminalisoinnin muutostarpeista

Dnro 21/2010

Lausuntopyyntönne OM 7/41/2009, OM027:00/2009, 31.3.2010

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE RAHANPESUKRIMINALISOINTIEN MUUTOSTARPEET -TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ (OIKEUSMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 27/2010; 22.3.2010; OM 7/41/2009)

Yleistä

Suomen Asianajajaliitolta on pyydetty lausuntoa oikeusministeriölle Rahanpesukriminalisointien muutostarpeet –työryhmämietinnöstä. Mietinnössä on otettu kantaa rahanpesua koskevan salahanke–kriminalisoinnin alan laajentamiseen, ns. itsepesuun, hallussapidon lisäämiseen perustekomuodon tunnusmerkistöön sekä tuottamuksellisen rahanpesun ulottamiseen oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin.

Voimassa olevat rikoslain rahanpesusäännökset perustuvat kansainvälisiin velvoitteisiin. Nyt esitettyjen muutosten taustalla on OECD:n yhteydessä työskentelevän rahanpesun vastaisen työryhmän FATF:n esittämä näkemys, ettei Suomen rikoslain rahanpesua koskeva sääntely kaikilta osin täyttäisi sen suosituksia. FATF:n esittämissä näkemyksissä tulee hyvin esille se jännite, mitä eri oikeuskulttuurien välillä syntyy, kun kansainvälisten sopimusten mukaisia kriminalisointivelvoitteita sovitellaan peruslähtökohdiltaan hyvin erilaisiin kansallisiin oikeusjärjestelmiin.

Salahanke rahanpesuun

Suomen Asianajajaliitto on jo aiemmissa yhteyksissä todennut, että salahanke (conspiracy) -doktriini sopii suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja rikosoikeuden yleisiin oppeihin erityisen huonosti. Tässä suhteessa jo olemassa olevaakin sääntelyä (RL 32:8 §; salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi) on pidettävä epäonnistuneena kansainvälisten sopimusten implementointina. Lainkohtaa ei ole tiettävästi koskaan sovellettu. Se on laillisuusperiaatteen näkökulmasta hyvin ongelmallinen ja johtaa sovellettaessa merkittäviin oikeusturvariskeihin. Sen sijaan, että harkittaisiin FATF:n esittämin tavoin tavallisenkin tekomuodon lisäämistä salahankekriminalisoinnin piiriin, Suomen Asianajajaliitto katsoo olevan syytä harkita voimassa olevan RL 32:8 §:n teonkuvauksen tarkentamista rikoksen valmistelua koskevien periaatteiden pohjalta ilman, että lainkohdan soveltamisalaa laajennettaisiin.

Itsepesu

Myös ns. itsepesun kriminalisointia on pidettävä Suomen rikosoikeusjärjestelmään täysin soveltumattomana. Suomen Asianajajaliitto katsoo, että se olisi selvässä ristiriidassa vakiintuneesti noudatettujen rikosoikeudellisten kriminalisointiperiaatteiden kanssa. Edelleenkin on pidettävä selviönä, että rikoshyödyn käsittely tulee huomioiduksi esirikoksesta tuomittavan rangaistuksen yhteydessä. Asianajajaliitto yhtyy siten työryhmän esittämään kannanottoon ja sen perusteisiin.  

Hallussapidon lisääminen teonkuvaukseen

Suomen Asianajajaliitto katsoo mietinnössä esitetyllä tavalla, että nykyisessä rahanpesukriminalisoinnissa tekotapojen suhteen rangaistavuuden ala on sinänsä määritelty rikoslaissa tarkoituksenmukaisella ja kansainväliset velvoitteet täyttävällä tavalla. Hallussapidon lisääminen teonkuvaukseen on rikoslain täsmällisyysvaatimuksen näkökulmasta kuitenkin myös Suomen Asianajajaliiton näkemyksen mukaan aiheellista.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu tuottamuksellisesta rahanpesusta

Suomen Asianajajaliitto toteaa, ettei tuottamuksellisen rahanpesun ulottaminen oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin ole perusteltua.
 
Oikeushenkilön rangaistusvastuun keskeisinä lainsäädännöllisinä lähtökohtina on ollut, että sen piiriin on tarkoitettu sisältää ainoastaan melko harvoja ja laadultaan vakavia rikoksia. Lisäksi hallituksen esityksessä (HE 93/1993 vp) linjataan rangaistusuhan alaiseksi lähinnä sellaisia rikoksia, joissa on kysymys huolellisesti suunnitellusta toiminnasta.

Tuottamuksellisen rahanpesun liittäminen oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin rikkoisi kaikkia näitä lainsäätäjän vahvistamia edellytyksiä. Uusien rikosnimikkeiden lisäämiseen tulisi siis jo lähtökohtaisesti suhtautua kriittisesti. Tuottamuksellista rahanpesua, riippumatta sen rangaistusasteikosta, ei voida pitää tässä yhteydessä vakavana rikoksena ja se olisi ensimmäinen ei-tahallisena tuomittava rikos oikeushenkilön rangaistusvastuun piirissä. Tuottamuksellista tekoa on myös hyvin vaikea nähdä huolellisen suunnittelun tuloksena.

Mietinnössä on sinänsä aivan oikein kannettu huolta vastuullisen organisaatiokulttuurin vahvistamisen puolesta. Suomen Asianajajaliitto katsoo, että yleisestävä vaikutus toteutuu riittävästi vahingonkorvausoikeudellisen sääntelyn kautta. Mikäli työnantajan edus-
 
taja on laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa työntekijöidensä toimia, voidaan teosta aiheutuneet vahingot ns. isännänvastuun perusteella tietyin edellytyksin kanavoida oikeushenkilön korvattavaksi.

Helsingissä 11. kesäkuuta 2010

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja


LAATI   
Antti Riihelä, asianajaja, Asianajotoimisto Antti Riihelä Oy

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.

Palaa otsikoihin